Sanasto

Etsi sanaa:   

Arvoketju

Arvoketjulla tarkoitetaan toimintojen ketjua. Tuotteet kulkevat ketjuun liittyvien toimintojen lävitse tietyssä järjestyksessä, ja ne saavat jotain lisäarvoa ketjun jokaisessa vaiheessa. Toimintaketju luo tuotteille enemmän arvoa kuin mitä kaikkien ketjuun liittyvien toimintojen summa olisi.

Arvoketjuanalyysi

Arvoketjuanalyysi on hyödyllinen työkalu, jonka avulla voidaan pohtia tapoja, joilla yritys tarjoaa asiakkailleen arvoa, ja tarkastella, kuinka arvoketjuun liittyvät toiminnot suoritetaan tämän arvon maksimoimiseksi.

Differointistrategia

Lähestymistapa, jossa yritys pyrkii kehittämään ja markkinoimaan ainutlaatuisia tuotteita eri asiakassegmenteille. Strategiaa käytetään yleensä silloin, kun yrityksellä on selkeitä kilpailuetuja ja se pystyy järjestämään kalliin mainoskampanjan. Differointistrategia on yksi kolmesta geneerisestä markkinastrategiasta, joita mikä tahansa yritys voi soveltaa.

ERP-toiminnanohjausjärjestelmä

ERP-ohjelmistossa yhdistyvät yrityksen kaikki liiketoimintaprosessit ja johtotoiminnot, minkä ansiosta ERP-järjestelmä helpottaa tiedonkulkua yhtiön eri toimintojen välillä.

Fokusointistrategia

Strateginen suunnitelma, jossa yritys keskittää resurssinsa päästäkseen suppealle markkinasegmentille tai teollisuudenalalle tai laajentaakseen toimintaansa siellä. Yleensä strategiaa käytetään silloin, kun markkinasegmentti on yritykselle tuttu ja yrityksellä on tarjota kilpailukykyisiä tuotteita ko. segmentille. Fokusointistrategia on yksi kolmesta geneerisestä markkinastrategiasta, joita mikä tahansa yritys voi soveltaa.

Franchising

Sopimus, jossa yksi osapuoli (franchise-antaja) myöntää toiselle osapuolelle (franchise-ottaja) oikeuden käyttää tavara- tai tuotemerkkiään sekä tiettyjä liiketoimintajärjestelmiä ja -prosesseja, tarkoituksena tuottaa ja markkinoida tuotetta tai palvelua tiettyjen vaatimusten mukaisesti. Franchise-ottaja maksaa yleensä kertakaikkisen maksun franchise-oikeudesta sekä tietyn prosenttiosuuden myyntituloista rojalteina. Franchise-ottaja saa (1) tuotenimen käyttöönsä välittömästi, (2) tutkitut ja testatut tuotteet, (3) standardin mukaisesti suunnitellun tilan ja sisustuksen, (4) yksityiskohtaiset menetelmät yritystoiminnan johtamiseksi ja edistämiseksi, (5) henkilökunnan koulutuksen, sekä (6) jatkuvaa apua tuotteiden markkinoimiseksi ja kehittämiseksi. Franchise-ottajan liiketoiminta ja ansiot kasvavat nopeasti pienimmillä mahdollisilla kustannuksilla.

(http://www.businessdictionary.com/definition/franchising.html)

Geneeriset strategiat

Yrityksen asema muodostuu sen vahvuuksien hyödyntämisestä. Michael Porter on esittänyt, että yrityksen vahvuudet voidaan loppujen lopuksi sijoittaa kahteen yleiseen luokkaan: kustannusetu ja differointi (erilaistaminen). Kun näitä vahvuuksia sovelletaan laajasti tai suppeasti, seurauksena on kolme geneeristä strategiaa: kustannusjohtajuus, differointi ja fokusointi. Näitä strategioita sovelletaan liiketoimintayksiköiden tasolla. Nimitys ”geneerinen strategia” tulee siitä, että strategiat eivät ole yritys- tai toimialakohtaisia.

Jakelukanava

Kanava tai väylä, jonka kautta tuotteet ja palvelut kulkevat myyjältä asiakkaalle ja asiakkaiden tuottamat maksut vastakkaiseen suuntaan (kuluttajalta myyjälle).

Jatkuva kehittäminen

Johtamismalli, jossa (asiakasarvoa tuottavia) toimitusprosesseja arvioidaan jatkuvasti ja niiden hyötysuhdetta, tehokkuutta ja joustavuutta kehitetään arvioinnin perusteella..

Kaizen

”Kai” merkitsee japaniksi ’muutosta’ ja ”Zen” ’hyvää’. Kaizen-filosofian mukaan kaikkea voidaan aina parantaa, ja niinpä organisaatioiden tulee toimia oletuksen pohjalta, että kaikkia prosesseja on mahdollista kehittää edelleen.

Kansainvälistyminen

Kansainvälistymisellä tarkoitetaan yrityksen kaikkea ulkomaan markkinoihin liittyvää toimintaa. Kansainvälistymistä voidaan harjoittaa monin eri tavoin.

Kansalliset investointitoimistot (National Investment Agency, NIA)

Kansalliset investointitoimistot markkinoivat aktiivisesti omia maitaan mahdollisille sijoittajille ja voivat täten toimia hyvänä tietolähteenä tilanteessa, jossa yritys on kiinnostunut muodostamaan kumppanuussuhteita toisessa maassa..

Kilpailuetu

Etulyöntiasema kilpailijoihin nähden, joka saavutetaan tarjoamalla asiakkaille lisäarvoa joko huokeampina hintoina tai tarjoamalla parempia etuja ja parempaa palvelua, joiden ansiosta on mahdollista ylläpitää kalliimpia hintoja.

Kohdemarkkina

Kohdemarkkinalla tarkoitetaan markkinasegmenttiä, johon tietyn tuotteen markkinointi kohdistetaan. Kohdemarkkina määritellään usein kuluttajan iän, sukupuolen ja/tai sosioekonomisen aseman mukaan. Kohdemarkkina tunnistetaan yleensä kokonaismarkkinoiden segmentoinnin ja analyysin jälkeen. Kohdemarkkinan valinta riippuu (1) markkinoilla toimivien kilpailijoiden lukumäärästä, (2) tietyn asiakaskunnan valitsemisesta/suosimisesta ja (3) yhtiön markkinoille tarjoamaan tuotteeseen liittyvästä arvosta.

Kokonaisvaltainen laatujohtaminen

Kokonaisvaltaisessa laatujohtamisessa yritys pyrkii jatkuvasti parantamaan palveluidensa ja koko yrityksen laatua liiketoimintansa ohessa. Tärkein TQM-johtamiseen liittyvä ajatus on varmistaa tuotteiden ja palveluiden laatu monenlaisten hallintatehtävien avulla.

Kustannusjohtajuusstrategia

Kustannusjohtajuusstrategiaa soveltava yritys pyrkii saavuttamaan kilpailuetua pääasiallisesti supistamalla kulunsa kilpailijoitaan alemmalle tasolle. Jos useat alalla toimivat yritykset pystyvät soveltamaan kustannuusjohtajuusstrategioita tai jos mikään yrityksistä ei joudu kulujen osalta epäsuotuisaan asemaan, ei kustannusjohtajuus tarjoa yritykselle kestävää kilpailuetua. Pysyvän kilpailuedun saavuttamiseksi strategian on oltava harvinainen ja sen jäljittely kallista.

Kustannusrakenne

Kustannusrakenteeseen sisältyvät menot, jotka yrityksen on otettava huomioon suunnitellessaan tuotteen valmistusta tai palvelun tarjoamista. Eri kustannusrakennetyyppejä ovat liiketoimintakustannukset, uponneet kustannukset, rajakustannukset ja kiinteät kustannukset. Yrityksen kustannusrakenne on kiinteiden kustannusten ja muuttuvien kustannusten välinen suhde.

Kuuden askeleen malli

Moberg ja Palm kehittivät ns. ”kuuden askeleen mallin”, jossa käsiteltiin kansainvälistymistä kuusivaiheisena prosessina, joka koostuu kuudesta kriittisestä tekijästä: kansainvälistymisen taustalla olevat motiivit, yrityksen tilan määrittäminen (esim. SWOT-analyysin avulla), kansainvälistymisen kohteena olevan tuotteen tai palvelun päättäminen, oikean markkinan valitseminen, markkinoille siirtymisen tavasta päättäminen sekä oikean toimintahetken valitseminen.

Kyvykkyydet

Yrityksen kyky hyödyntää resurssejaan tehokkaasti ja saavuttaa tavoitteensa, esimerkiksi tuomalla tuotteen markkinoille kilpailijoitaan nopeammin. Tällaiset kyvykkyydet ovat yrityksen tavanomaisessa toiminnassa piilevinä, eikä niiden dokumentoiminen avoimiksi käytännöiksi ole helppoa. Tästä syystä kilpailijoiden on myös vaikea jäljitellä niitä.

Laadunhallintajärjestelmät

Laadunhallintajärjestelmät tarjoavat viitekehyksen, jonka puitteissa voidaan tarkkailla liiketoimintaan liittyviä riskejä sekä seurata ja mitata liiketoiminnan suorituskykyä. QMS-järjestelmät tarjoavat myös mahdollisuuden seurata yhtiön suorituskyvyn paranemista sisäisten ja ulkoisten viestintäkanavien välityksellä.

Laaduntarkkailu

Laaduntarkkailulla tarkoitetaan kaikkia yrityksen toimintoja ja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tarkkailla yrityksen tarjoamien palveluiden tai tuotteiden laatua.

Laadunvarmistus

Laadunvarmistus viittaa kaikkiin toimiin, joiden tarkoituksena on varmistaa, että laaduntarkkailu toimii asianmukaisesti.

Liiketoimintaprosessien uudistaminen (BPR)

Kaikki yrityksen johtojärjestelmään, yhtiörakenteesen, henkilöstöjohtamiseen ym. liittyvät perustavanlaatuiset muutokset. Lyhyesti: termi käsittää kaikki muutokset, joilla voi olla vaikutusta liiketoiminnan harjoittamistapaan.

Lisensointi

Kansainvälistymiseen liittyvässä liiketoiminnassa lisensoinnilla tarkoitetaan menettelytapaa, jossa yritys (eli lisensoija) luovuttaa kansainvälistymispyrkimystensä kohteena olevassa maassa toimivalle yritykselle oikeuden käyttää omaisuuttaan.

Markkinaosuus

Prosenttiosuus tai suhteellinen osuus yrityksen palveluiden kohteena olevista kokonaismarkkinoista tai markkinasegmentistä. Markkinaosuus voidaan ilmaista suhdelukuna, jossa yrityksen liikevaihto jaetaan ko. markkinoiden kokonaisliikevaihdolla (Carlton O’Neal).

Markkinointimix

Markkinointimixillä tarkoitetaan tuotteen markkinointisuunnitelman hallittavissa olevien osa-alueiden suunniteltua sekoitusta. Näihin osa-alueisiin viitataan myös neljällä P-kirjaimella (4P): tuote (product), hinta (price), saatavuus (place) ja markkinointiviestintä (promotion). Näitä osa-alueita muutetaan, kunnes löydetään sopiva yhdistelmä, joka vastaa kohdeasiakkaiden tarpeita ja joka tuottaa parhaan mahdollisen voiton. Yhdistelmän ensimmäinen P-kirjain (tuote; product) korvataan joskus esittelytavalla (presentation).

Mittakaavaedut

Yrityksen toimintansa laajenemisesta saavuttamat kustannusedut. Mittakaavaedut ovat tekijöitä, jotka mittakaavan kasvaessa madaltavat tuottajan yksikkökustannuksia.

Neuvotteluvoima

Käsite, joka liittyy osapuolten suhteellisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa toisiinsa tietyssä tilanteessa.

Niche-markkina

Niche-markkina on pieni, mutta tuottoisa markkinasegmentti, joka sopii yrityksen keskittyneen toiminnan kohteeksi. Niche-markkinat eivät ole olemassa itsestään, vaan ne luodaan tunnistamalla asiakkaiden tarpeita ja haluja, joita kilpailijat eivät tyydytä, ja tarjoamalla näitä tarpeita vastaavia tuotteita.

Pääoman tuottoaste (ROI)

Yrityskohtaiset vahvuudet, joita voidaan käyttää kustannus- tai differointiedun saavuttamiseksi ja joita vain harvat kilpailijat pystyvät hankkimaan helposti. Resursseja ovat esimerkiksi patentit ja tavaramerkit, alkuperäisosaaminen, asiakaspohja, yrityksen maine sekä brändipääoma.

RAMS – luotettavuus (Reliability), saatavuus (Availability), huollettavuus (Maintainability) ja turvallisuus (Safety)

Tiivistettynä kirjainyhdistelmä RAMS viittaa kaikkiin sellaisiin standardeihin, jotka jokaisessa kokonaisvaltaisessa laaduntarkkailujärjestelmässä tulisi olla. Nämä standardit varmistavat, että järjestelmä pystyy suoriutumaan missä tahansa olosuhteissa (luotettavuus), se voidaan palauttaa alkuperäiseen tilaansa huoltoa varten ja se pystyy suorittamaan vaaditut tehtävänsä ilman hävikkiä koko elinkaarensa ajan (huollettavuus), ja sen käyttöön ei liity riskejä (turvallisuus). Saatavuuteen ei usein keskitytä erikseen, koska kyseessä on luotettavuuden ja huollettavuuden yksinkertainen funktio.

Resurssit

Yrityskohtaiset vahvuudet, joita voidaan käyttää kustannus- tai differointiedun saavuttamiseksi ja joita vain harvat kilpailijat pystyvät hankkimaan helposti. Resursseja ovat esimerkiksi patentit ja tavaramerkit, alkuperäisosaaminen, asiakaspohja, yrityksen maine sekä brändipääoma.

Sallitut muutokset

Muutokset, jotka tarjoavat välitöntä hyötyä, sopivat olemassa olevaan järjestelmään, eivätkä vaadi ulkoista hyväksyntää tai suurta vaivannäköä.

Six Sigma

Kattava hallintamenetelmä, jonka yritykset määrittelevät kahdella tavalla:

  • Joukko prosessien ja tuotteiden parantamiseen tarkoitettuja työkaluja.
  • Prosessien ja liiketoiminnan suorituskyvyn parantamiseen tarkoitettu lähestymistapa.
Sopeutuminen

Sopeutumisella tarkoitetaan toiminnan kansainvälistymisen yhteydessä sitä, että yritys sopeuttaa toimintastrategiaansa niiden ulkomaisten markkinoiden edellyttämällä tavalla, joille se haluaa päästä. Kyseessä on yhdenmukaistamista kalliimpi kansainvälistymistapa.

Strateginen liiketoimintayksikkö

Tuotteiden monipuolistuessa ja niiden lukumäärän kasvaessa yrityksen rakenne järjestyy todennäköisesti ns. strategisten liiketoimintayksiköiden ympärille (Strategic Business Unit; SBU). Strategisten liiketoimintayksikköjen vastuulla on kehittää, valmistaa ja markkinoida oman yksikkönsä tuotteita tai tuoteryhmiä.

Strategiset päämäärät

Strategiset päämäärät ovat yrityksen johdon laatimia tavoitteita, jotka yritys pyrkii saavuttamaan strategiassaan määritellyn aikataulun puitteissa.

Suorituskyvyn mittarit

Numeeriset tunnusluvut, jotka kertovat, missä määrin yritysstrategian mukaiset päämäärät ja tavoitteet on saavutettu.

Systemaattinen lähestymistapa

Suunnitelmallinen lähestymistapa, joka on toistettavissa ja opittavissa vaiheittaista menettelytapaa noudattamalla.

Talouden laskusuhdanne

Negatiivinen, noususta laskuun kääntyvä muutos taloudessa tai osakemarkkinoiden syklissä. Talouden sanotaan olevan laskusuhdanteessa, kun se siirtyy kasvuvaiheesta taantumaan, kun taas osakemarkkinoilla on laskusuhdanne, kun härkämarkkinat muuttuvat karhumarkkinoiksi.

Tieto

Tieto muodostaa luonnollisesti olennaisen osan tiedonhallintaa. Tiedon yksiselitteistä määritelmää on pohdittu satojen vuosien ajan, mutta virallista määritelmää ei ole kyetty muodostamaan. Yleensä tieto kuitenkin erotetaan jyrkästi informaatiosta ja datasta. Tämä tarkoittaa sitä, että ”jonkin asian tietäminen merkitsee, että tätä tietoa voidaan käyttää ongelman ratkaisemiseksi, kun taas pelkkä informaatio ei tähän riitä. Niin data, informaatio kuin tietokin ovat yritykselle hyödyllisiä, mutta tieto tarjoaa dataa ja informaatiota korkeamman tason ymmärrystä. Tieto on tilannekohtaista, olennaista informaatiota, jonka pohjalta on mahdollista toimia. Tiedon avulla voidaan välittää merkityksiä, minkä vuoksi se on yleensä paljon arvokkaampaa.”

Toinen tapa määritellä tietoa on tehdä ero hiljaisen ja eksplisiittisen eli käsitteellisen tiedon välillä. Nonaka ja Takeuchi määrittävät nämä käsitteet seuraavalla tavalla:

  • Eksplisiittinen tieto on dokumentoitua ja julkista. Se on järjestäytynyttä, sisällöltään pysyvää ja tietoista. Eksplisiittistä tietoa voidaan hakea ja jakaa informaatioteknologian avulla.
  • Hiljainen tieto liittyy ihmisen mieleen, käyttäytymiseen ja havainnointiin. Hiljainen tieto kehittyy ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta, ja se edellyttää taitoa ja harjaantumista.

Lyhyesti, tietoa voidaan pitää eksplisiittisen ja hiljaisen tiedon vuorovaikutuksena.

Tunnusluvut

Tiedot, jotka kertovat yrityksesi toiminnasta yleisellä tasolla. Tunnusluvut voivat olla hyvin erilaisia valitusta näkökulmasta riippuen. Tunnuslukuja kutsutaan liiketoimintaympäristössä myös avainluvuiksi.

Tuotantoketju

Toistuva joukko liiketoimintojen ja niihin liittyvän tietojenkäsittelyn toimintoja, jotka koskevat tuotteiden valmistusta.

Tuotteen differointi (erilaistaminen)

Prosessi, jossa tuote tai tarjonta saadaan erotetuksi muista, tarkoituksena saada se vetoamaan tiettyyn kohdemarkkinaan paremmin.

Tuotteen elinkaari

Elinkaarella viitataan aikaan, joka kuluu tuotteen ensiesittelystä sen vetämiseen markkinoilta. Elinkaari jaetaan neljään vaiheeseen: esittely, kasvu, kypsyys ja lasku. Tuotteen elinkaaren aikana tehdään merkittäviä muutoksia tapaan, jolla tuote esitetään markkinoilla, riippuen siitä, kuinka tuote käyttäytyy markkinoilla eli kuinka paljon yritys pystyy tuotetta myymään.

Ulkoistaminen

Ulkoistamisella tarkoitetaan palvelun, kuten tuotteen suunnittelun tai valmistamisen, teettämistä alihankintana kolmannella osapuolella. Syyt toiminnan ulkoistamiseen liittyvät usein kulujen pienentämiseen tai ajan ja energian tehokkaampaan käyttämiseen, tietyn yrityksen osaamisalueisiin liittyvän energian uudelleen kohdentamiseen tai säästämiseen tai maa-alueen, työvoiman, pääoman, (informaatio)teknologian ja muiden resurssien tehokkaampaan käyttöön.

Ulkomaaninvestointi (FDI)

FDI on prosessi, jossa yhdessä maassa toimiva yhtiö tekee fyysisen investoinnin toisessa maassa olevaan rakennukseen, kuten tehtaaseen. Lyhyesti: kyseessä on ulkomaalaisen perustama hanke.

Vertailuanalyysi

Yrityksen käytäntöjen, tuotteiden, hankkeiden, strategioiden ym. laadun mittaaminen ja niiden vertaaminen standardiarvoihin tai vastaaviin, alan huippuyritysten mittalukuihin. Tulokset osoittavat, mitä alueita on vielä kehitettävä ja millä tavoin muut yritykset saavuttavat korkean suoritustasonsa. Näiden tietojen avulla voidaan parantaa yhtiön suorituskykyä.

Vienti

Vienti on yrityksen kaikkein perinteisin kansainvälistymistapa. Palveluiden, tuotteiden ja resurssien vienti tarjoaa yleisesti käytetyn ja yksinkertaisen tavan astua ulkomaan markkinoille.

Ydinosaaminen

Ydinosaamisella tarkoitetaan tiettyä osaamista, jota yritys pitää keskeisenä omalle tai työntekijöidensä toiminnalle. Ydinosaamiselle on kolme vaatimusta: (1) Se tarjoaa kuluttajalle etuja, (2) kilpailijoiden on vaikea jäljitellä sitä ja (3) sitä pystytään hyödyntämään laaja-alaisesti erilaisissa tuotteissa ja eri markkinoilla.

Yhteisyritys

Yhteisyrityksellä tarkoitetaan kahden tai useamman osapuolen muodostamaa yksikköä, jonka tarkoituksena on liiketoiminnan harjoittaminen yhdessä. Osapuolet luovuttavat yhteisyritykselle pääomaa sen perustamisvaiheessa ja jakavat keskenään yrityksen voitot, kustannukset ja hallinnan. Yhteisyritys voidaan muodostaa vain yksittäisen projektin tarpeisiin tai jatkuvaa liiketoimintasuhdetta varten. Tämä toimintatapa eroaa strategisesta yhteistyöstä, joka on huomattavasti väljempi järjestely ja jossa osapuolet eivät sijoita yhteistyöhönsä pääomaa.

Yhtenäistäminen

Kansainvälistyvän yrityksen käyttämä strategia, jossa sovelletaan samaa markkinointiohjelmaa kaikkiin niihin markkinoihin, joihin yritys on laajentumassa.

Yritysketju

Yritysketju koostuu toisiinsa yhteydessä olevista liikepaikoista, joilla kaikilla on sama kauppamerkki ja jotka tarjoavat samoja tuotteita ja palveluita. Samaa kauppamerkkiä käyttävät ketjut voivat olla pieniä, kuten kaksi eri paikoissa olevaa liikettä tai asiakaspalvelutoimistoa, tai sitten suuria yritysketjuja, kuten McDonald’s.

 

Lataa PDF-tiedosto

Koko sanasto yhdellä latauksella (PDF-muodossa)